maanantaina, helmikuuta 27, 2006

Inho

Inhoan tätä joka aamuista rallia, jossa parkkipaikat työpaikkani vieressä täyttyvät hiukan ennen kello yhdeksää. Jos lähtö jää yhtään myöhäiseksi ja on tiukoilla, että ehtiikö saada parkkipaikan vai ei (kuten tänään), sitä huomaamattaan alkaa suhtautumaan muihin autoilijoihin kilpailijoina. Jokainen auto ympäristössä on potentiaalinen kilpailija siitä viimeisestä parkkipaikasta ja jokainen ruuhkakohta, jossa liikenne pysähtyy aiheuttaa harmaita hiuksia.

Tietenkin minun pitäisi olla kypsä ja aikuinen ihminen, eikä tuollaisen asian saisi antaa vaikuttaa ajatteluun. Mutta kun se vaikuttaa. Inhottavaa. Erityisesti, kun tuollainen ajattelu liikenteessä on vaarallista. Tulipa mieleeni jopa, että tällä autoilun minä voitan, sinä häviät, asialla voi olla jotain tekemistä sen kanssa, että amerikkalaisessa kulttuurissa kilpailu (yhteistyön sijasta) on niin vahvassa asemassa ihmisten mielissä. Vahvat ja nopeat voittaa ja muut jääkööt jalkoihin; ei kiva.

Inhottavaa, kun tuollainen päivittäinen olennainen asia on nollasummapeli, jossa kukaan ei voi voittaa ilman, että joku toinen häviää. Se saa mielen kuvittelemaan ympäristössä olevat ihmiset kilpailijoina, eikä yhteistyökumppaneina ja se ei ole kivaa. Jotenkin pitäisi keksiä keino, jolla liikenteessä saataisiin yksilön etu ja yhteinen hyvä kulkemaan käsi kädessä.

7 kommenttia:

Fafjafafa kirjoitti...

Tuohan on eräs Yhdysvaltojen isoimpia ongelmia, ja varmaan isoimpia syitä siihen nollasummaiseen kilpailumentaliteettiin mikä USA:ssa ainakin stereotyyppien mukaan on niin suosittua. Ratkaisu olisi tietysti tehdä parkkipaikoista maksullisia. Julkinen valta sääntelee parkkipaikkoja rajusti, ja ilmeisesti pakottaa kaavoituksessa aina kaavoittamaan ilmaisia parkkipaikkoja vähänkään isommille rakennuksille. Tästä on äskettäin kirjoitettu muun muassa econlogissa.

Mikko Särelä kirjoitti...

Käyttämäni yliopistoparkkipaikat eivät ole ilmaisia, vaan maksullisia. Eivätkä edes ihan halpoja ($75/kk). Ongelmana lienee siis tässä tapauksessa jossain muualla.

Joko kyseessä on väliaikainen ongelma, joka johtuu autoilun yllättävästä kasvusta (epätodennäköistä), tai sitten hinnat ovat liian alhaisia, tai sitten kaavoitus, tai jokin muu estää riittävän parkkipaikoituksen rakentamisen.

Tai no, kyllähän täällä riittävästi parkkitilaa on, mutta auton joutuu jättämään runsaan kilometrin päähän toimistolta ja se ei ole kivaa.

Itse veikkaisin ensisijaisesti noita rakentamisen esteitä, toissijaisesti parkkipaikkamonopolia (alue on kaiketi yliopiston omistuksessa ja yliopiston parkkilaitoksella on käytännön monopoli parkkipaikkoihin) ja kolmannekseen hintojen alhaisuutta.

Mikko Särelä kirjoitti...

Luin sitten tuon Daniel B. Kleinin katsauksen kirjaan parkkipaikkojen taloustieteestä. Vaikutti hyvältä ja mielenkiintoiselta kirjalta. Jos aikaa olisi äärettömästi sen voisi jopa lukea. Ihmisiä, joita kiinnostaa sukeltaa taloustieteen soveltamisen maailmaan, kirja voi olla mitä mainiointa luettavaa.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös tuosta autoliikenteestä ole sellainenkin teoria, että se täyttää olemassaolevan tilan. Jos tietä levennetään tai parkkipaikkoja lisätään, lisääntyy autojenkin määrä, koska auton kilpailukyky julkiseen liikenteeseen / kävelyyn paranee.

Tämä varmaan pätee niin kauan, kuin autoilu ei ole ainakaan paljon kalliimpaa kuin julkinen liikenne. Laatuero voi olla suuntaan tai toiseen: autossa valitset seurasi, julkisella voit päästä vähemmällä stressillä (metro ei juutu ruuhkaan) tai sitten et (bussi/vaunu johon ehdit hurjalla loppukirillä on tupaten täynnä haisevia juoppoja).

Anonyymi kirjoitti...

http://www.heartland.org/Article.cfm?artId=12350

"Myth #8: We Can’t Built Our Way Out of Congestion. This proceeds from the belief that new roadway capacity creates new traffic (the “induced traffic” effect)--suggesting a corollary that building more maternity wards would increase the birth rate. This leads to a further conclusion that, given enough road capacity, Americans will eventually spend 36 to 72 hours per day behind the wheel.

More rational minds at the Federal Highway Administration found little induced traffic effect, and even that withers away when travel time (rather than distance) is considered."

Anonyymi kirjoitti...

Teorioista voi olla monta mieltä, mutta analogia synnytyslaitoksen ja maantien välillä on harvinaisen huono.

Sen sijaan tien leveys ja eritasoliittymät sekä hyvät parkkipaikkapalvelut parantavat henkilöautoliikenteen laatua eli samalla kilpailuetua suhteessa julkiseen liikenteeseen (ja hintaetua myös - polttoainekulutus laskee). Eli talousteoreettisesti asia on aika selvä. HA-liikenteen laadun parantaminen lisää sen kysyntää ja siten määrää.

Varmasti on olemassa luonnollinen raja, jota henkilöautoliikenne ei voi ylittää. Yhtä aikaa ei varmasti ole liikenteessä enempää autoja kuin ihmisiä. Onko tämä ylärajalla oleva automäärä mahdollista saada kulkemaan ja pysäköimään ilman ongelmia, on sitten toinen juttu. Ainakaan harvaanasutulla maaseudulla tätä ongelmaa ei pääsääntöisesti ole.

Kun nyt päästäisiin ensin saasteettomalla tavalla tuotettua sähköä/vetyä käyttäviin autoihin, jotta päästäisiin osasta henkilöautoliikenteen ilmansaastevaikutusta. Rengaspölystä ei pääse sen sijaan eroon edes näin.

Mikko Särelä kirjoitti...

Iiro, luulenpa analogian tarkoitus oli ehkäpä päinvastainen kuin kuvittelet. Tarkoitus on sanoa, että jos tien käytöstä joutuu maksamaan markkinahinnan ja jos parkkipaikoista joutuisi maksamaan markkinahinnan, niin _se_ muuttaisi ihmisten tapoja käyttää autoa ja muita kulkupelejä.

Ihan vastaavasti, _jos_ lapsen hankkimisesta ei tulisi vanhemmille mitään kuluja vaan valtio kustantaisi kaiken, ihmiset hankkisivat luultavastikin enemmän lapsia. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole, sillä suurin osa lapsenhankintaan liittyvistä 'kustannuksista' tulee siitä, että lapsen kanssa 'pitää' viettää aikaa, eikä yhteiskunnassamme (onneksi) yleinen ilmapiiri salli lapsen hankkimista leluksi, tai orjatyövoimaksi.

Teesi siis on se, että parkkipaikoista ja teiden käytöstä pitäisi velottaa markkinahinta. Muutoin ihmiset ylikäyttävät kyseistä resurssia ja ylikäyttö näkyy muun muassa pitkinä jonoina (ruuhkina) ja täysinä parkkipaikkoina ja suurempana määränä paikallisia ja globaaleja saasteita.