tiistaina, huhtikuuta 07, 2009

Siirto uuteen osoitteeseen. Poliittinen blogini on siirtynyt osoitteeseen http://mikkosarela.blogspot.com. Yksityinen bloginihan on jo pitkään ollut Livejournalissa.

perjantaina, huhtikuuta 03, 2009

maanantaina, maaliskuuta 23, 2009

Miksi puolustaa sananvapautta?

Neil Gaiman kirjoittaa aiheesta. Hauskana yksityiskohtana seuraava pätkä: "The first time I ever came close actually to sending a publisher to prison for something I had written was about 1986 or 1987, for Knockabout's Outrageous Tales From The Old Testament: I'd retold a story from the Book of Judges that contained a rape and murder, and this was held to have contravened a Swedish law depicting images of violence against women. The case was only won when the defense pointed out that the words were from the King James version of the bible, and that the images were a fair representation thereof..."

perjantaina, maaliskuuta 13, 2009

Kuten The Economistkin toteaa, tärkein syy huumesodan lopettamiseen ei ole se, että länsimaissa asiat olisivat sen jälkeen paremmin. Tärkein syy on humanitäärinen, eli se että huumesota aiheuttaa korruptiota, kaataa hallituksia ja tuhoaa yhteiskuntia köyhissä maissa.

Suomen pitäisi olla mukana vähentämässä huumekuninkaiden valtaa maailmalla huumesodan lakkauttamisella. Samalla huumesodasta vapautuvat resurssit voitaisiin siirtää aktiiviseen päihdepolitiikkaan, jolla autetaan koukkuun joutuneita.

sunnuntaina, maaliskuuta 08, 2009

Eläkeiän nosto

Hallitus nostaa eläkeiän rajaa 65-vuoteen, mikä on nostattanut suuren myrskyn kansalaisten keskuudessa. Iäkkäiden suuttumuksen ymmärrän, mutten nuorempien. Todellisuudessa nykyinen eläkejärjestelmä on pyramidijärjestelmä, jossa me pienet ikäluokat, eli nykyiset 20-40 -vuotiaat, joudumme maksamaan suurten ikäluokkien eläkkeet. Vastaavassa tilanteessa suuret ikäluokat maksoivat omien vanhempiensa eläkkeet tilanteessa, jossa maksajia suhteessa iäkkäihin oli paljon enemmän ja eläkeläisten elinikä huomattavasti lyhempi. Eläkeiän nosto korjaa tätä sukupolvien välistä epäsuhtaa, jossa me nuoremmat kuitenkin joudumme maksumiehiksi.

Historiallisena triviana. Eläkeikä 65-vuotta oli Bismarckin päättämä eläkeikä 1800-luvulla ja syynä tähän oli se, että keskimääräinen elinikä tuolloin Bismarckin Preussissa oli 65-vuotta.

Vasemmiston mediakampanjaa ei voi kuin kehua. He onnistuvat saamaan pisteet siitä, kun vanhat ja varakkaat riistävät nuoria ja köyhiä. Hyvä vasemmisto!

lauantaina, maaliskuuta 07, 2009

Haluaisin ymmärtää avoimien ohjelmistojen ja avoimien ohjelmistorajapintojen merkitystä paremmin erityisesti julkisen hallinnon käytössä. Mitä kaikkea voitaisiin tehdä, jos terveydenhuollon järjestelmät olisivat avointa lähdekoodia? Kuinka paljon toimivammat jälkimarkkinat tuollaisien järjestelmien muokkaamiselle uusiin vaatimuksiin olisi? Ja helpottaisiko tämä terveydenhuollossa olevaa tuhansien keskenään toimimattomien järjestelmien vyyhtiä?

Entäpä vaikka kaavoitus: jos kunnan kaavat olisivat avoimessa järjestelmässä, joka muistuttaisi wikin ja google mapsin yhdistelmää ja josta olisi nähtävissä kaavojen muutosajatukset ja joissa kuntalaiset voisivat ehdottaa muutoksia. Voitaisiinko tällaisella järjestelmällä tehdä kaavoituksesta läpinäkyvämpää, asukkaiden osallistumista edistää myös positiivisessa mielessä; nykyäänhän asukkaiden tehtäväksi jää pelkkä vastustaminen sillä selkeitä vaikutuskanavia äänestämisen lisäksi ehdotusten tekemiseen ei ole.

Ehdotuksia, mielipiteitä, kommentteja? Tilastoja tai tutkittua tietoa? Sana on vapaa.

Kopioiminen ja varkaus

Tämä kuva selittää hyvin eron perinteisen varkauden ja kopioimisen välillä.



Riippumatta siitä halutaanko kopioiminen kriminalisoida tai laillistaa, kopioiminen on eri asia kuin varastaminen.

Lex Nokia

Lex Nokia sitten hyväksyttiin muutama päivä sitten. Lainsäädäntöprosessi oli mielenkiintoinen ja kertoo muutaman olennaisen asian nykyisestä edustuksellisesta demokratiastamme.

Vihreät keskikokoisena puolueena joutuu valitsemaan sen, mihin asioihin vaikuttavat. Taustastaan johtuen ympäristöasiat ovat vihreille se tärkein asia (riippumatta siitä onko heidän kantansa ympäristöasioissa oikea vai väärä). Erityisesti Vuotos ja Kollaja ovat sellaisia, että mikään poliittinen kilohinta ei ole liian suuri, jos vaihtoehtona on se, että Vuotos ja Kollaja rakennetaan. Vihreiden poliittinen painoarvo siis ei riitä sekä kansalaisoikeuksian ja ympäristöasioiden ajamiseen. Kun nämä joutuvat vastakkain, kansalaisoikeudet häviävät. Joka kerta.

Jos Vihreät olisivat 15-20 prosentin puolue, 35-50 kansanedustajalla tilanne olisi erilainen. Mutta eivät ole. Eivätkä nykyisellä politiikallaan tule olemaankaan. Kansalaisoikeuksia ja demokratian perustaa tärkeinä pitävä ei löydä Vihreistä sitä puoluetta, joka ajaisi hänen asiaansa. Vihreillä olisi mahdollisuus ottaa kansalaisten perusoikeudet siipensä alle ja kasvaa aikaa myöten tuohon 15-20 prosentin kokoon. Mutta kasvun hintana olisi poliittisen painoarvon pienentyminen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Eikä kasvu edes olisi varmaa, äänestäjät ja aktiivit saattaisivat kyllästyä puolueeseen, joka ei saa tavoitteitaan läpi. Nykyinen vaihtoehto on se helppo ja varma. Kerätään ympäristöpuolella se hyöty, joka poliittisesta voimasta on saatavissa ja toivotaan parasta kansalaisoikeuksien kohdalla (ja toivotaan, että vaikka ei niiden hyväksi mitään tehdäkään, niin voidaan silti kerätä aiheesta huolestuneet äänestäjät). Poliittisesti viisasta, luultavasti.

Sama analyysi muuten koskee kaikkia muitakin pieniä ja keskikokoisia puolueita, joille kansalaisoikeudet eivät ole asia numero yksi.

Jos kansalaisoikeudet (yksityisyys, sananvapaus, syyttömyysolettama, yms.) ovat tärkeitä ja uskoo, että nykykehitys uhkaa demokratiamme perustaa, on vaihtoehtoja siis vain kaksi. Joko vakuuttaa joku kolmesta suuresta puolueesta, että tähän pitää panostaa, tai perustaa uusi puolue. 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen on mielestäni osoittanut erinomaisesti sen, ettei suuria puolueita voi tästä vakuuttaa.

Siispä ainoaksi vaihtoehdoksi jää uusi puolue.
Kehitysmaiden hallitusten tulisi olla tilivelvollisia kansalaisilleen ei kehitysapujärjestöille sanoo palkintoja voittanut Ugandalainen journalisti Andrew Mwenda (video).

torstaina, maaliskuuta 05, 2009

Yhdysvaltojen lamasta

Lamasta puhutaan paljon ja erilaisia ristiriitaisia viestejä on helppo löytää. Tässä siis joukko Yhdysvaltojen tilastollisia indikaattoreita, jotka kukin kertovat jotakin meneillään olevasta lamasta. Toistaiseksi annan lukijoiden pääasiassa itse päätellä, mitä ne tarkoittavat.

Työllisyyden suhde väestöön.



Työttömyyden kasvu tammikuun loppuun asti. Helmikuulta kasvun arvioidaan olevan noin 700000 työtöntä.



Näistä kahdesta kuvasta voi havaita sen, ettei kriisissä ole kyse pelkästään siitä, että työttömyys tilastollisesti kasvaa, kun työelämästä poissa olevat ihmiset siirtyvät työttömyyskortistoon. Sen sijaan kyse on aidosta ja voimakkaasta työttömyyden kasvusta, joka on rajumpaa kuin mikään Yhdysvaltojen kokema viimeisen 50 vuoden aikana.

Mistä sitten ongelma johtuu. Osaselityksen antaa ehkäpä seuraava kuva, joka kuvaa Yhdysvaltojen luottomarkkinoiden velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.



Kapasiteetin käyttöaste ja inflaatio.



Lopuksi vielä liuta blogeja, joita voi seurata, mikäli haluaa pysyä kärryillä siitä, mitä tapahtuu. Sekä oikealta, että vasemmalta. Erityisesti tärkeää on huomata se, että data ei tunnusta poliittisia värejä vaan kertoo jotain todellisuudesta. Näistä vedettävät johtopäätökset sitten eroavat.

Selkeän vasemmistolaisia:
Brad DeLong
Mark Thoma

Libertaari
Marginal Revolution

Muita:
Growthology
Calculated Risk

Kirjoitan lisää aiheesta myöhemmin.

keskiviikkona, maaliskuuta 04, 2009

Päivän huvitukset ja lapsukset:

"Kauppalehti:Obaman mukaan koko ajan putoavat osakkeiden hinnat voivat olla hyvinkin tuottoisa sijoituskohde pitkällä aikavälillä."

Laura Kolbe, keskustan kaupunginedustaja Helsingissä on ymmärtänyt kaupunginvaltuutetun tehtävän erinomaisesti. Viis kaupungista, kunhan oman merkkinsä saa jätettyä historiaan: "Haluan osaltani jättää puumerkin tähän kiehtovaan maailmaan!"

Osmo Soininvaara: Kun on etsitty syyllistä hallituksen päätökseen nostaa eläkeikää, syyttävä sormi on alkanut kohdistua teräskuntoiseen eläkeläiseen, joka Rukalla ohitti Matti Vanhasen Valtavaaran nousussa.

tiistaina, helmikuuta 17, 2009

Osmo Soininvaara kirjoittaa

Voisiko lamasta nousta rento joutilaaan yltäkylläisyyden yhteiskunta? Kannattaisiko siihen pyrkiä?
Talouden taantuma muuttaa aina rakenteita. Lamasta nousee ylös erilainen kansantalous kuin siihen sukelsi. Viimeksi savupiipputeollisuus korvautui paljon vaativammalla tuotannolla, mikä osaltaan aiheutti rakenteellista työttömyyttä, koska tehtaista ulos heitetyistä duunareista ei tullut it-insinöörejä.
Melkein varaa on, että muuttoliike kaupunkeihin kiihtyy kuten se kiihtyi myös viime laman alla. Työpaikkojen suhteellinen menetys on muuttotappio-Suomessa suurempaa kuin kasvukeskuksissa. Työnhaku vie yleensäkin todennäköisemmin pieneltä paikka kunnalta suurelle kuin suurelta pienelle. Tärkein muuttoliikkeen vauhdittaja on kuitenkin se, että taloudellinen epävarmuus pysäyttää asumisväljyyden kasvun - ei muuteta isompiin asuntoihin - joten kasvukeskusten asuntokantaan mahtuu enemmän ihmisiä.
Mutta voisiko teollisuusmaiden elämänmuoto muuttua muutenkin perusteellisesti? Eihän lama tarkoita, että kaupasta loppuisivat tavarat, vaan sitä ettei ylellisyytemme tuottamiseen tarvita kaikkien työpanosta. Entä jos havaitsemme, että työtä yksinkertaisesti tarvitsee tehdä vähemmän ja sitä aletaan tehdä vähemmän? Olisiko laman jälkeinen Eurooppa - ja miksen myös Amerikka - vauraan joutilaisuuden yhteiskunta? Elintasomme ylläpito ei vaadi läheskään näin suurta työpanosta.
Näin ei käy itsestään, sillä pienemmän työpanoksen maailmasta tulee suurtyöttömyyden maailma ilman aktiivisia päätöksiä. Entä jhos haluaisimme vauraaseen joutilaisuuden yhteiskuntaan?
Kovin suurelle kasvulle teollisuusmaissa ei ole sijaa, kun kehitysmaioden elintaso nousee kohisten. Miksi siis emme tyytyisi siihen, mitä meillä on, ja alkaisi elää rentoa ja huoletonta elämää?


Osmo, sinulla on tässä erinomainen ajatus. Valitettavasti muut ajatukset, joita kannatat eivät ole oikein yhteisymmärryksessä tuon idean kanssa. Alla liuta asioita, joissa pitäisi saada muutosta (joista osaa käsittääkseni kannatat ja osaa vastustat).
Aloitetaan Helsingin kaavoituspolitiikalla. Jos tavoitteena on yhteiskunta, jossa ihmiset tyytyvät vähempään materiaan ja tekevät vähemmän töitä, pitäisi hyväksyä myös se, että ihmiset asuvat suhteellisen pienissä asunnoissa, varsinkin kaupunkikeskustassa, jossa moni haluaa asua. Silti Osmo kannatta politiikkaa, jossa keskusta-alueen asuntojen keskikoon pitää olla vähintään 72m^2. Järjetöntä.
Töölössä asuvana voin todeta, että 72m^2 on erinomaisen hyvä asuntokoko 3-4 henkiselle perheelle. Jos rakennuttajien ei olisi pakko rakentaa niin isoja asuntoja, riittäisi pieniä perheasuntoja useammalle kaupunkiin haluavalle, pienemmillä kustannuksilla. Vähemmän kustannuksia tarkoittaa pienempää pakkoa tehdä paljon töitä ja väljyyttä elämän suunnitteluun.
Toisekseen: kuten olet joskus todennut, työajan lyhentäminen on helpompaa ns. duunarialoilla ja hyvin vaikeaa asiantuntija- ja johtotehtävissä. Asiantuntija tai johtaja ei tosiaan helposti voi lyhentää viikottaista työaikaansa ilman että työn laatu kärsii huomattavasti enemmän kuin menetettyjen työtuntien verran.
Siksi siirtyminen rentoon yhteiskuntaan vaatii sen, että ihmiset voivat valita elämäänsä työteliäitä jaksoja ja rentoja jaksoja. Ei kaikkia ole pakko laittaa samaan 30h työtä viikossa muottiin. Toisille sopisi paljon paremmin se, että tekee muutaman vuoden kovaan tahtiin töitä ja sen jälkeen vapaata puoli vuotta tai vuoden.
Nykyinen työn verotus tekee moisen ajatuksen toteuttamisesta mahdotonta kaikille muille paitsi muutamille harvoille, joilla on jo riittävästi rahaa ja joidenkin suuryritysten huippujohtajille. Suuri osa asiantuntijoista ja pomoista ei myöskään kykene käyttämään vuorotteluvapaata tähän tarkoitukseen, sillä työttömän korvaavan henkilön löytäminen on käytännössä mahdotonta.

torstaina, helmikuuta 12, 2009

Finland and nude security checks for employees

A Finnish newspaper Aamulehti reported, just today, that our beloved minister for communications Suvi Lindén said the following in an interview:

"Jos tallennat työkoneeltasi usb-tikulle, yritys saa katsoa koneesi lokitietoja. Yritys voi vaatia työntekijäänsä vaikka riisumaan alasti, kun tämä lähtee työpaikalta. Sekin voi olla yhdenlaista valvontaa. Nämä ovat kaikki sallittuja"

which translates loosely as

"If you copy things to your usb-stick, the company can watch your computer's logs. A company can also, for example, require an employee to undress (to full nudity), when he or she leaves the work place. That's also one kind of surveillance. These all methods are allowed."

tiistaina, helmikuuta 10, 2009

Urkintalaki

Lex Nokianakin tunnetusta urkintalaista on jo paljon kirjoitettu. Yksi kansanedustaja kyseli syitä miksi lakia pitäisi vastustaa. Kirjoitin hänelle lyhyen vastauksen aiheesta, jonka kopioin tänne. Onpahan sitten omat näkemykseni kirjattu julkisuuden reposteltavaksi; mielenosoituksessa näkymisen lisäksi.

Tärkein syy vastustaa lakia nykymuodossaan on järjettömän laaja yhteisötilaajan määritelmä. Tutustu lakiesitykseen tältä osin. Laki ei rajaa valvontaa työpaikoille, vaan sallii valvonnan esimerkiksi kouluissa, kirjastoissa, nettikahviloissa ja (opiskelijoihin kohdistuvan valvonnan) yliopistoissa ja taloyhtiöissä (esimerkiksi suuressa osassa opiskelija-asuntoloita on yhteisötilaaja). Erityisen tärkeää on huomata, että paljon puhuttu YT-menettely koskee ainoastaan työntekijöitä. Valvonnan kohteeksi joutuvat ei-työntekijät ovat nähdäkseni täydellisesti internet-tarjoajan armoilla.

Yliopistojen käyttösäännöt kieltävät esimerkiksi poliittisen toiminnan yliopiston tarjoamaa nettiyhteyttä käyttäen (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Näin poliittisilla web-sivuilla vieraileminen, tai poliittisten sähköpostien kirjoittaminen tai lukeminen olisi riittävä syy opiskelijan nettiliikenteen valvomiseen.

Tietoturva-alan ammattilaisena ymmärrän halun ehkäistä yritysvakoilua. Mutta tarvitseeko sen takia tuoda valvonta tosiaan kaikkiin noihin muihin paikkoihin? Ja miksi annetaan yksityisille enemmän valtuuksia kuin poliisille?

Oikea tapa hoitaa tämä laki on hylätä se nyt; antaa saatesanoiksi, että tämä laki kuuluu säätää joko pakkokeinolaissa tai sitten laissa yksityisyydensuojasta työelämässä.

Haluammeko tosiaan yhteiskunnan, jossa valvonnalla rajoitetaan esimerkiksi opiskelijoiden mahdollisuuksia poliittiseen toimintaan?

torstaina, helmikuuta 05, 2009

I just noticed an interesting difference between British and Finnish parliamentary system. A small difference, one could even say just a cosmetic difference, but I digress. Watch the video.




In the Finnish parliamentary system, the prime minister stands in a position of height; above everybody else. Compare that to the position of the British prime minister. The position of height increases the (social) authority of the person and makes it harder to stand against him, putting the members of parliament at a disadvantage. Contrast this with Gordon Brown who is standing down with the members of parliament (I presume) sitting all around and above him. He truly enters a lions den going there to speak.

Would it be easier for MPs to voice their opposition to the ministers if they were standing on the bottom of the pit rather than above everybody else? Could such a small thing change the balance of power (even slightly) between the parliament and the government.