Kun lainaan kirjoituksissani jotakuta toista kirjoittajaa kuten Adam Smithiä, teen sen siksi että kyseinen henkilö oli sanonut haluamani asian erityisen osuvasti ja käytän mieluummin lainausta kuin yritän itse keksiä pyörän uudelleen. Lisäksi pidän tätä hyvänä tapana siksi, että näin lukevat ihmiset välillä oppivat uusia asioita historiallisista henkilöistä ja heidän ajatuksistaan.
Sen sijaan en pidä ketään ihmistä, saatika mitään muutakaan olentoa auktoriteettina missään asiassa. Adam Smith ei siis ole auktoriteetti siihen, miten liberaalin yhteiskunnan tulisi toimia. Hän on yksi tunnetuimmista ja varhaisimmista liberaaleista ajattelijoista. Varhaisuus luonnollisesti vaikuttaa siihen, että hän ei tiennyt kaikkea, mikä olisi ollut hyödyllistä tuona aikana tuntea, kuten evoluutio, julkisen valinnan teoria, yrittäjävuokra, falsifikationismi, ja monet monet edistysaskeleet taloustieteessä, joita tuohon aikaan ei vielä tunnettu.
Toisaalla muuten luin juuri vast'ikään, että historiallisesti oli usein tapana asettaa tullit muodossa dollareita per määrä (esim. painoyksikkö tonni). Tämä saattaa osaltaan selittää sen, miksi deflaatio oli 1800-luvulla niin haitallinen - rahan arvon aleneminen nosti tullien suhteellista osuutta tuotteiden hinnasta ja näin ollen vaikeutti suoraan maailmankauppaan vähentävästi. Esimerkiksi Smoot-Hawley tullilaki Yhdysvalloissa vuonna 1929 korotti tällaisia tulleja tuntuvasti suuressa osassa tuontitavaroita. Ei siis ihme, että Fedin kireä rahapolitiikka, joka aiheutti deflaation päätyikin käytännössä pysäyttämään maailmankaupan.
Miettikääpä muuten hetkiseksi nykyelämässänne, miten elämänne muuttuisi, jos maailmankauppa pysähtyisi huomenna. Olisitko sinä kenties työtön, kun työskentelet vientiteollisuudessa? Vai työskenteletkö kenties tuontiteollisuudessa, joka joutuisi myöskin irtisanomaan raskaasti? Mitä tuotteita löytyisi kaupan hyllyiltä ja kuinka kallista eläminen olisi.
Tuesday: Case-Shiller House Prices
4 tuntia sitten
3 kommenttia:
En tiedä, luetko vanhoihin postauksiin tulleita kommentteja. Haluan kuitenkin sanoa, että olen tuosta lainauspointtista täysin samaa mieltä. Ihmisten kannattaisi yleisesti tutustua kunkin aatteen "suuriin nimiin" juuri siksi, että säästettäisiin turhaa vaivaa välttämällä pyörän keksimistä uudelleen. Sitaatit tietyn aatteen tai meemin tunnetuimmilta ja/tai varhaisimmilta edustajilta ovat kuin viittauksia FAQ-tekstiin. On turha käydä samoja keskusteluja aina uudestaan nollasta alkaen jokaisen uuden ihmisen kanssa. Tutustuttamalla ihmiset alan nimiin voidaan ikään kuin antaa heille lähdeviitteitä, jotka sitovat tietyt meemit osaksi tiettyä ajatustraditiota. Tällöin ihmisille muodostuu parempi kokonaiskuva ko. aatteen laajemmasta kontekstista.
Aatteen "suuret" nimet ovat toki hyödyllisiä siksi, että ovat yleensä parhaimpia eksperttejä alalla. Se, missä vaiheessa näihin kannattaa tutustua, onkin sitten toinen kysymys.
Itse arvostan enemmän kykyä omaan ajatteluun ja rationaaliseen kritiikkiin. On paljon hyödyllisempää osata kritisoida ajatuksia, joita itse keksii, tai kuulee muilta ja kyetä näin erottelemaan jyvät akanoista kuin tuntea kasapäittäin "suurten" nimien ajatuksia.
Siksi kyky kriittiseen ajatteluun onkin omassa elämässäni ollut etusijalla. Toki tässäkin apuna on, jos pääsee lukemaan muiden ajatuksia siitä, miten tehdä kriittistä ajattelua. Sekin on opittava taito, ei mikään synnynnäinen ominaisuus. Onneksi.
Ja mitä enemmän sitä ja sen käyttöä oppii, sitä avarammaksi ja mielenkiintoisemmaksi maailma muuttuu. Ainakin omani on muuttunut.
http://mikkoellila.thinkertothinker.com/?p=51
Välttäkää pyörän keksimistä uudelleen. Älkää funtsiko yksinänne, omassa päässänne, sellaisia asioita, joita miljoona hemmoa on funtsinut jo ennen teitä. Lukekaa, mitä ne miljoona hemmoa ovat asiasta sanoneet. Tämän jälkeen voitte miettiä, ketkä niistä hemmoista ovat missäkin määrin oikeassa. Älkää uskoko auktoriteetteja sokeasti, vaan olkaa kriittisiä; teidän täytyy kuitenkin tuntea jotain ajattelutraditioita voidaksenne kritisoida niitä.
Lähetä kommentti