30-luvun suuri lama radikalisoi Saksalaisen politiikan ja johti siihen, että 1. maailmansodasta jääneet ristiriidat ja kalavelat kärjistyivät 2. maailmansodaksi.

Nykyisessä maailmantilassa kannattaa olla huolissaan siitä, mitä talouskriisi saa aikaan Venäjällä, Kiinassa (ja ehkä Iranissa). Näistä Venäjä on lähinnä Suomea, joten tilanne on huolestuttava. Kyseisellä maalla, kun on usein tapana kuunnella ainoastaan voiman kieltä ja Suomi on tehokkaasti kieltäytynyt sotilaallisista liittoumista, jotka voisivat antaa maallemme selkänojan tulevissa kriiseissä.

Lopuksi pieni visailukysymys: Valitaan tarkasteluajanjaksoksi viimeinen 200 vuotta ja maiksi Yhdysvallat ja Venäjä. Sinun tulee valita jompikumpi maa hypoteettiseksi asuinpaikaksesi ja samalla oma asemasi valtiossa arvotaan Rawlsin tietämättömyyden verholla. Löytyykö valitusta ajanjaksosta yhtään aikakautta, jolloin valintasi kohdistuisi Venäjään? Selitä miksi. Ja jos ei, mitä tämä kertoo Venäjästä ja Yhdysvalloista valtioina.

How government destroyed ratings agencies

"I'd look into the Lucas critique -- when policy makers assume that an
empirical relationship is a natural law and attempt to exploit it, it
disappears. In particular the usefulness to private agents of the ratings caused regulators to decide to use them too (and destroy them) via Basel II. Regulations change things. Now ratings such as AAA are no longer mere
communicative acts whose value depends entirely on whether investors believe the. Now those three letters appear in a proposed regulatory framework. A bank that doesn't believe an instrument is worthy of an AAA rating can still choose to hold that instrument in order to keep its requried capital low. Any instrument that clears the AAA bar with room to spare has wasted safeness which is not being used leveraging up as much as possible."

Lisää aiheesta: http://angrybear.blogspot.com/2008/12/blame-basel-ii.html

Elvytys

Viime aikoina on käyty keskustelua elvytyksestä ja siitä, miten moista pitäisi tehdä. Itsekin olen sitä pohtinut ja useammalle tutulle todennut, että nyt olisi erinomainen aika panostaa erilaisiin rakennushankkeisiin.

Päivän kysymys onkin: infrastruktuurin rakentaminen, eli tieverkon ja rataverkon rakentaminen ovat paljolti valtiollisia toimintoja. Tarkoittaako tämä ja nykyinen valtion rakentamistilanne sitä, että kapasiteettia tällaisten rakennusprojektien lisäämiseen ei ole, vaikka rakentamisella kokonaisalana menee heikosti? Kuinka helppoa on siirtää kalustoa ja henkilöstöä asunto- toimistorakentamisprojekteista tien tai rataverkon rakentamiseen? Kuka tietää? Onko siis rakentamisen yleistä lamaa edes mahdollista helpottaa tällaisilla projekteilla?

(Oma näkemykseni on se, että valtion vähintäänkin kannattaa rakentaa mahdollisimman paljon joka tapauksessa tehtäviä projekteja nyt, kun rakentaminen on halvempaa. En ole niin varma elvyttämisen toimivuudesta ja mahdollisuuksista kuin moni muu, eikä minun tarvitsekaan olla. Rakentamisen kohdalla, mikäli ylläolevat ongelmat on ratkaistavissa, elvytys ja järkevä talouspolitiikka ajavat samaa raidetta samaan suuntaan.

Ode esittää näkemyksensä minimipalkasta, marginaalisesta tuottavuudesta ja perustulosta. Kirjoitus vastaa varsin hyvin omaa näkemystäni aiheesta.

Oppositio räksyttää epäjohdonmukaisesti.

Aiemmin syksyllä oppositio (erityisesti SDP ja Vasemmistoliitto) haukkuivat hallituksen isoista veronkevennyksistä, eli elvytyksestä. Nyt oppositio haukkuu hallituksen siitä, ettei se ole tekemässä enempää elvytystä - ja nerokkaasti onnistuu väittämään että hallitus elvyttäisi vain 100 miljoonalla eurolla. Ymmärrän hyvin, etteivät demarit halua laskea elvytykseksi vastustamaansa veronalennuspakettia.

Tällainen tuuliviirinä heilahtelu osoittaa kyllä vasemmistopuolueilta täydellistä kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen politiikkaan. Antavat hallituksen luoda pitkäjänteista poliittista raamia ja keskittyvät keräämään irtopisteitä mistä milloinkin. Ei sillä niin väliä, että tänään hallitus siitä että se tekee liikaa ja huomenna liian vähän (samassa asiassa). Noilla eväillä ei kyllä pitkälle pötkitä.

Economy is not something we can decide to have or not have. Economy is, as long as there are humans and scarce resources.