lauantaina, maaliskuuta 11, 2006

Kolmen tunnin lounas ja työnarkomania

Tulin juuri kolmen tunnin pituiselta lounaalta. Työkaveri on lähdössä takaisin kotimaahansa Ruotsiin ja jäähyväislounashan hänelle piti järjestää. Hyvää seuraa, pitsaa ja olutta; erinomainen työlounasresepti. Ehkei kuitenkaan joka päiväiseksi tavaksi kannata ottaa.

Elämäni on asettunut aika jänniin uomiin, jossa arkipäivät kuluvat pääasiassa työn parissa ja viikonloppuina tekee sitten jotain täysin muuta. Aiemman elämän arki-iltojen sähinästä ei ole tietoakaan ja mietin, että onko tämä nyt sitten sitä, miten ihmiset päätyvät työnarkomaaneiksi. Työnteko on kivaa ja ongelmien ratkominen hauskaa. Ehkäpä liiankin hauskaa.

Ei kommentteja: