San Diego - here I come

I'm going. I just can't realize it quite yet. Still I'm feeling almost dizzy. Finally TEKES and TKK and UCSD got to a mutual understanding about intellectual property rights. (It's not signed yet, but they've all agreed its okay).

I feel like celebrating. A glass or two of extremely good whisky should be right about it. But that'll have to wait until evening.

I can't believe that things really worked out. I'm still waiting for that small problem to come and create a problem that will destroy my chances and hopes for it to happen. I guess I won't really believe before I set my feet to the San Diego soil.

Todellinen amerikkalainen sankari on kuollut

Rosa Parks kuoli eilen 92-vuotiaana.

The bus driver shouted, "Aren´t you going to stand up?"

"No," she replied.

"Well, I´m going to have you arrested," he declared.

"You may do that," was Rosa Parks´ calm response.

Tämä yksinkertainen keskustelu bussissa vuonna 1955 aloitti kansanliikkeen, joka lopetti julkisen vallan ylläpitämän rasismin Yhdysvalloissa. Kiitos siis vaatimattomalle Rosa Parksille siitä, että hän uskalsi istua oikeuksiensa puolesta.

Vinkistä kiitos Johan Norbergille.

Sananvapausloukkauksia Suomessa

Hesari kertoo, että Tampereella on mies syytteessä Jumalanpilkasta. On käsittämätöntä, että Suomessa syytetään ihmisiä jostain niin älyttömästä kuin . Jos joku saa nautintoa Jumalan pilkkaamisesta, niin antakaa hyvät ihmiset Jumalan itse hoitaa asia, jos hän on a) olemassa ja b) häntä kiinnostaa. Asia ei kuulu minulle, sinulle, eikä valtiovallalle.

ps. Vihaan eduskunnan web-sivuja. Blogiin ei voi laittaa järkeviä pysyviä linkkejä eduskunnan päätöksiin, tai äänestystuloksiin, sillä linkit ovat voimassa vain noin kaksi viikkoa. Lisäksi sivut ovat ehkä yhdet hirveimmistä navigoitavista, joihin olen törmännyt. Eikö valtiovalta voisi yrittää tehdä edes yhden asian oikein ja kunnolla?

Päivitys: Syyte on uskonrauhan rikkomisesta, ei Jumalanpilkasta. Kiitos Paulalle virheen huomauttamisesta.

Haluatko kansanedustajaksi?

Tänään kysyn lukijoilta ja muilta blogaajilta "Haluatko kansanedustajaksi?"

Itse olen miettinyt tuota kysymystä viime viikkoina ihan oikeasti. Olen aina ollut kiinnostunut politiikasta ja halunnut vaikuttaa politiikkaan. Mielipiteeni ovat iän ja kokemuksen karttuessa muuttuneet vähemmän radikaaleiksi ja enemmän evoluutiota kuin revoluutiota kannattaviksi. Tekijänoikeuslaki herätti minut siihen, että Jonkun pitää tehdä jotain, ettei maailma menisi kiertotietä helvettiin - ja että aina ei voi väistää vastuutaan, kun ymmärtää. Siksi päätin organisoida mielenosoituksen ja yllätyin siitä, kuinka paljon kiinnostuneita ja vapaaehtoisia tekijöitä se keräsi.

Siksi jouduin pohtimaan sitä, haluanko kansanedustajaksi ja olisiko minulla mahdollisuuksia tulla valituksi. Jälkimmäisestä en voi tietää muuta kuin sen, että itse pidin mahdollisuutta realistisena, vaikkakin epätodennäköisenä. Jouduin siis oikeasti miettimään haluaisinko ihan oikeasti olla kansanedustaja.

Mietitäänpä siis työtehtävän hyvät ja huonot puolet:

Palkka - ihan ok. Parempaakin voin ehkä saada omalla alallani tulevaisuudessa, mutta ei ero ole niin suuri, että tämä ratkaisisi asiaa.

Työsuhteen varmuus: Pätkätyö neljän vuoden pätkissä.

Uramahdollisuudet: Ei mahdollisuuksia työskentelyyn Euroopan ulkopuolella. Huonot mahdollisuudet työskennellä Euroopassa ulkomailla (EU-parlamentti). Käytännössä tuhoaa oman alan uramahdollisuudet (tietoverkot), jossa neljässä vuodessa alalla tapahtuu liikaa.

Työolosuhteet: Työaikalainsäädäntöä ei tunneta. Työkaverit ovat suurelta osalta poliittisia kilpailijoitasi; ei mikään toiveyhteisö. Normaali työaika ei riitä kaikkiin lakeihin tutustumiseen ja sen lisäksi pitäisi lobata ja edistää omaa näkemystään eduskunnassa ja vakuuttaa äänestäviä ihmisiä siitä, että minut kannattaa valita uudestaan. Toisin sanoen työtä täytyy tehdä 24/7.

Vaikutusmahdollisuudet: En ole nainen, joten kiintiöpaikkoja ministerinvirkoihin, tai vastaaviin korkeisiin virkoihin eduskunnassa lienisi turha odottaa. Kuitenkin uskon, että kansanedustajana vaikutusmahdollisuudet asioihin ovat suuremmat kuin esimerkiksi yksityisenä kansalaisena - eivät kuitenkaan mitkään järjettömän suuret.

Saldona voidaan laskea, että pluspuolelle pääsee vaikutusmahdollisuudet lainsäädäntöön. Palkkaus ei vaikuta päätökseeni suuntaan tai toiseen. Työolosuhteet ovat kehnot - työ tuntuu vaativan lähes koko elämän uhraamista politiikan alttarille. Iso miinus. Haluan työskennellä tulevaisuudessa ulkomailla, mieluiten Euroopan ulkopuolella, joten uramahdollisuudet tuovat myös ison miinuksen. Varsinkin, kun oma ammattitaitoni, se vähä mitä sitä on, katoaisi sen siliän tien. Iso miinus.

Lopputuloksena on kasa isoja miinuksia ja yksi pieni plussa. Saldo jää vahvasti negatiiviseksi ja päätänkin näin ollen jättää poliitikon ammatin jollekulle muulle. Jätän, vaikka sydämeni sanoo, etten saa olla vaikuttamatta asioihin, kun poliitikot tuhoavat länsimaisen oikeusvaltion perustusta. En ole valmis uhraamaan elämääni politiikan hyväksi. Mieluummin toivon, että maailmasta löytyy edes yksi kolkka, johon voi tarvittaessa muuttaa ekspatriaatiksi.

Loppukirjoituksena voisi sanoa, että Hesarissa taannoin kuulutettiin lisää nuoria miehiä politiikkaan. Ylläolevan ajatteluketjun perusteella ei liene ihmeellistä, että moni politiikasta kiinnostunut nuori mies jättää politiikan muiden huoleksi. Itse en kuitenkaan ajatellut lopettaa poliittista aktiivisuuttani; en vain halua ryhtyä kansanedustajaksi. Toivottavasti Suomesta löytyy muita arvoni ja poliittiset mielipiteeni jakavia, jotka siihen uskaltautuvat.

Hyvä lukijani: Entäpä sinä, olisitko sinä valmis ryhtymään kansanedustajaksi?

Bolivian työläiset marssivat

Bolivian työläiset marssivat ja vaativat vapaakauppaa. He haluavat päästä mukaan vapaakauppasopimukseen yhdysvaltojen kanssa (tarkoittanee amerikan vapaakauppa-aluetta, joka eteni sopimuksella joskus aiemmin tänä vuonna). Toivottavasti saavat haluamansa - ja kun unelmoimaan ryhdyin toivon myös, että saavat vapaakauppasopimuksen myös EUn kanssa.

Vinkistä kiitos Johan Norbergille.

Laulua

Kokoonnuimme eilen tuplakvartetilla Ravintola Pörssissä laulamaan juuri väitelleen reumatutkijan väitöskaronkassa. Pörssin salissa on ihana akustiikka, siellä olisi mukavaa esiintyä toistekin. Erityisen iloinen olin siitä, että lauloimme Goodnight Sweetheart -kappaleen todella herkästi ja hitaasti. Jälkeen jäi mahtava fiilis ja nuo kuusi tuntia eilen olivat todella hyvin käytettyjä. Ohjelmistomme oli ripoteltu koko karonkan ajalle, joten väittelijä tarjosi meille myöskin erinomaiset karonkkaruoat.

Laulaminen on ihanaa ja tuplakvartettimme on loistava. Melkein harmittaa lähteä San Diegoon juuri, kun joukkomme on pääsemässä käyntiin.

Paluu arkeen

Rooma oli kaunis. Scorchiota riitti ja kaksi tuhatta vuotta vanhat rauniot olivat upeaa katseltavaa. Erityisen hauska episodi oli, kun kävimme katsomassa Curiaa. Ihmettelimme sisään mennessämme, että onko kyseessä alkuperäinen, vai rekonstruktio - rakennus oli kuitenkin muurattu punatiilestä. Sisällä olleesta opastaulusta selvisi, että rakennus oli kuin olikin rekonstruktio alkuperäisestä. Rekonstruktio oli rakennettu 300-luvulla, eli oli itsekin lähes 1700 vuotta vanha. Siinä oli ihmettelemistä suomalaiselle.

Kuvia laitan tänne ehkä joskus, jahka jaksan valikoida ja pienentää ottamiani.

Toisaalla armas Karpelamme kunnostautui kantamalla piraattituotetta Sloveniassa. Selityksenä oli, ettei ollut tiennyt laukun olleen piraatti. Mahtaakohan ministerimme tietää, että jos hän olisi tuonut laukun maahan ensi vuoden puolella, olisi hän syyllistynyt rikokseen riippumatta tietämättömyydestään. Ehkäpä tullin pitäisi ottaa Tanja erikoistarkkailuun, jottei tämä tuo vahingossa maahan piraattituotteita Lex Karpelan tultua voimaan.

Masinointi-kamppanjalla menee kovaa. Adressiin kerättiin viikossa yli viisi tuhatta allekirjoitusta. Erinomainen saavutus joukolle, joka syntyi vai muutama viikko sitten. Kiitos kaikille adresssin allekirjoittaneille! Opetusministeriö huomioi adressimme aikaistamalla presidentin esittelyn aikataulua. Ponnistuksemme eivät siis menneet hukkaan.

Tanja osaa

Kulttuuriministerimme Tanja Karpela näyttää vahvaa osaamistaan tekijänoikeuskysymyksissä kirjoittamassaan Turun Sanomien pääkirjoituksessa. Lainaan tässä suoraan Tanjan omaa kirjoitusta, jottei kukaan pääsisi syyttämään minua Tanjan sanomisten vääristelystä.

"Pientä "kansalaistottelemattomuutta" olemme harrastaneet muiden pohjoismaiden tavoin. Vastoin direktiivin määräystä, meidän kansallinen lakimme antaa oikeuden murtaa sellaiset tekniset suojaukset, jotka estävät tuotteen kuuntelemisen tai katselemisen. Jos esimerkiksi cd-levyn tekniset suojaukset estävät levyn soittamisen, suojauksen saisi kiertää."

On todella harmillista, että Tanja päätti ryhtyä kansalaistottelemattomaksi ja sallia Suomessa kuluttajalle tuotteen kuuntelemisen, tai katselemisen, mikäli tämä on teknisesti suojattu. Olisihan se nyt paljon mehevämpää kieltää tällaisen tuotteen katselu ja määrätä tällainen (Tanjan mukaan) direktiivin kieltämä käyttö rangaistavaksi vähintäänkin sakoilla, mieluiten vankilalla. Näin saataisiin erityisesti laiton musiikin levittäminen tuossa lapsipornoakin täynnä olevassa internetissä kuriin.

Uusi viikko, uudet kujeet

Uusi viikko on alkanut. Sain vihdoinkin levättyä viikonloppuna hiukan. Avecini örkin vuosijuhlissa totesi minulle, että näytän nuutuneelta ja siltä olo tosiaan tuntuikin. Useampi viikko putkeen töitä ja vapaa-ajan harrastuksia ilman hetkenkään lepoa ja päälle vielä vetovastuu masinoinnista. Onneksi edessä on viikon pakotettu loma netistä, kun torstaina suuntaan kavereiden kanssa Roomaan.

Masinoinnille kuuluu hyvää. Addressi tasavallan presidentille menee tänään jakeluun. Ottakaahan itsellenne kopioita ja kerätkää nimiä omassa piirissänne/koulussanne. Muistakaa ottaa kaveri mukaan ja pitää hauskaa samalla. Politiikkaan vaikuttamisen ei pidä olla ryppyotsaista, vaikka tärkeästä asiasta onkin kyse. Effi pistää uusia deCSS-t-paitoja myyntiin ihan kohta. Teksteistä on jo sovittu ja linkki ilmestyy heti, kun effi on saanut paitatilausasiat www-sivuillaan kuntoon. Itse ajattelin hankkia ainakin yhden paidan. Effiinkin sain sitten viimeinkin liityttyä, pitkän harkinnan jälkeen tekijänoikeuslakijupakka vakuutti minut siitä, että järjestöä ei pelkästään tarvita, vaan se tarvitsee myöskin kaiken tuen, mitä voimme sille antaa.

Mielenosoitus tekijänoikeuslakia vastaan

Mielenosoitus oli eilen kello 13. Paikalla oli ainakin runsaat kolmesataa ihmistä, mahdollisesti jopa viisisataa. Tiedotusvälineetkin olivat paikalla sankoin joukoin. Sekosin laskuissani, kuinka monta haastattelua annoin. Monta niitä kuitenkin oli. Nyt olo on väsynyt, aivot eivät toimi, ja toivoisi että saisi nukkua viikon.

Enpä tiennyt mihin lupauduin, kun viime viikon torstaiaamuna muutamalle kaverille ircissä lupasin järjestää sen mielenosoituksen. Töitä on rästissä parin päivän ajalta. Vieläkään en kykene tekemään koneen ääressä mitään hyödyllistä, jos koneessa on verkkoyhteys. Siksi olenkin parina päivänä poistunut läppärini kanssa netittömään kahvilaan, jotta saisi oikeita töitä aikaiseksi.

Kiitos teille kaikille, jotka tulitte osoittamaan mieltänne ja erityisesti teille kaikille, jotka avustitte miekkarin järjestämisessä ja näin teitte tapahtumasta mahdollisen. Itse ensikertalaisena mielenosoituksen järjestäjänä (olen myöskin ottanut osaa vain yhteen mielenosoitukseen tätä ennen) en olisi osannut tehdä monia asioita, jotka paransivat tilaisuuden sujuvuutta ja näkyvyyttä. Suurin osa järjestäjistä oli muuten ihmisiä, joista en ole koskaan kuullutkaan aikaisemmin.

Kansanedustajille ja tekijänoikeusjärjestöille: Tervetuloa 2000-luvulle. Nykyään ihmisten on mahdollista kokoontua yhteisen asian ympärille ilman keskitettyä oranisaatiota; ilman että joukko tuntee toisensa etukäteen; ja vieläpä hyvin lyhyessä ajassa. Ainoa, mitä se vaatii on joku, joka tarttuu toimeen ja riittävästi ihmisiä, joita aihe kiinnostaa riittävästi. Hallituksen esitys tekijänoikeuslaiksi selvästi täytti nämä piirteet.

Capes

Eilen pelasimme alter egon kertsillä supersankariroolipeli Capesiä. Peli vaikutti oikein mielenkiintoiselta ja sitä täytyy pelata vielä lisää.

Yhdessä sopimamme tarinan alku sijoittuu Helvetin Koloon (Hell's Sink), pohjoiseen suurkaupunkiin maassa, jota Gramex hallitsee. Richard Stallmanin dystopia antaa viitettä maailmasta. Kaupunki on levoton ja väkivaltainen; itämafia tuo markkinoille laittomia musiikkisoittimia, joilla voi soittaa suojaamatonta musiikkia. Gramexin ja mafian gorillat ja superrikolliset ottavat mittaa toisistaan ja tavalliset ihmiset kärsivät. Rikkaat toki elävät Westendeissään välittämättä köyhien ahdingosta tuon taivaallista.

Oma henkilökohtainen hahmoni Rex on systeemiä vastaan taisteleva rokkari, joka esiintyy ja julkaisee laittomasti musiikkia vapaaseen jakeluun ilman kopiosuojauksia. Ensimmäinen kohtaus alkoi tilanteesta, jossa Rex on esiintymässä Tapiolan Aladdinissa, kun Gramexin gorillat yrittävät vallata paikan. Syntyy tappelu, johon liittyy omituisia paikalle ilmestyneitä henkilöitä (nainen, joka tuntuu katoavan ja ilmestyvän hämmentävästi ja lenkkeilypuvussa oleva nuorehko mies). Taistelun tuoksinassa Rexin tyttöystävä katoaa sen jälkeen kun viholiset olivat uhkailleet ampuvansa tämän. Rex pakenee paikalta ja yrittää epätoivoisesti löytää tyttöystävänsä Jennan, joka on töissä Aladdinissa baarimikkona.

(Henkilökohtainen hahmo siksi, että Capesissä ei ole pelinjohtajaa, vaan suurin osa hahmoista, tai joukoista on periaatteessa kenen tahansa kontrolloitavissa. Näin peli on enemmän kollektiivista tarinankerrontaa kuin suomalaisten ehkä enemmän tuntemaa immersiivistä roolipelaamista. Silti omien hahmojen mukanaolo antaa tilaa ja mahdollisuuden myös perinteiseen immersiiviseen pelaamiseen.)

Väsyttää

On sunnuntai-ilta, viikonloppu on ohi. Pitäisi olla virkistynyt tulevaan työviikkoon. Sen sijaan väsyttää. Vielä pitää jaksaa vääntää yliteholla kaksi päivää, sitten voi palata normaaliin päivärytmiin, johon kuuluu vain täysi työpäivä ja n+1 harrastusta. Mutta vielä tällä hetkellä mieli ja ajatukset pyörivät mielenosoituksen kimpussa. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saadaan paljon joukkoa paikalle. Toivottavasti eduskunnassa on riittävästi kansanedustajia, jotka ymmärtävät, kuinka huonosta lakiesityksestä on kyse.